Edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, et uutta kirjoitusta on tulossa ja hyvää vauhtia olenkin saanut sitä aloitettua; nyt ollaan menossa jo toisessa sivussa, ekalla sivulla kun ei hirveästi mitään asiaa ole.
Senpä vuoksi päätin, että julkaisen ensimmäisen sivun täällä blogissa, ja myöhemmin teen päätöksiä sen suhteen, miten sen kirjoituksen julkaisen, vai julkaisenko ollenkaan.
Viime vuoden aikana oon pohtinu todella paljon sitä, että pystynkö mä koskaan tekemään töitä just niinku joku Suomen hallitus ja muu yhteiskunta odottaa? Koko vuoden aikana tekemäni itsetutkiskelun ynnä muun perusteella on syytä olettaa, että tuskinpa. Oon tullu siihen tulokseen, että mä en oikeastaan sovi mihinkään porukkaan, ja että mun pitäis ehkä tehdä töitä yksin ja silloin, kun siltä tuntuu että pystyy.
Itsenäinen työskentely onnistuu kyllä, mutta se ei onnistu, että tekis töitä silloin kun sattuu olemaan hereillä ja jaksamista. Tai ehkä onnistuis, jos olis mielenkiintoa ja inspiraatiota tehdä kirjoitusjuttuja, kun nämähän on hyvin pitkälti itsenäistä hommaa. Mut ei tällaisilla blogikirjoituksilla oikein itseään elätä, eikä varsinkaan sillä tahdilla, millä mä pystyisin töitä tekemään.
Mun pitäis tehdä jotain muutakin kirjoitusta, kuin vain horinoita omasta itestäni ja elämästäni, mut se inspiraatio kaikkeen muuhun kirjoittamiseen antaa odottaa itseään. On mulla ideoita vaikka muille jakaa, mutta se toteuttaminen jää syystä tai toisesta aina puolitiehen tai kokonaan väliin, mikä sit taas omalta osaltaan hankaloittaa luovan kirjoittamisen aloittamista, vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei taida olla. Sitä mä oon kans tuskaillu, et jos mulla on jotain kirjoitettavaa, niin hyvin usein se menee siihen, että mä en edes aloita sitä kirjoittamista sillon, kun mulla on idea ja inspiraatio, vaan jätän sen myöhemmäksi syystä X ja sit se idea unohtuu, inspiraatio katoaa.
Välillä se turhauttaa, mut oikeastaan se säästää siltä, että somet ja blogit ei tuu täyteen kaikkee roskaa, millä ei oo oikeastaan mitään tekemistä minkään kanssa tai mitään tarkoitusta ylipäätään. Oon sen verran perfektionisti, et kaikella pitää olla syy ja tarkoitus, että mä kehtaan jotain julkaista. Toki välillä on sit tullu sellaistakin julkaistua, joka ei täytä noita edellä mainittuja kriteereitä, mut sellaista se elämä välillä on.
Tänä vuonna mä kuitenkin aion tehdä sen verran itsetutkiskelua, että teen päätöksiä sen suhteen, suljenko molemmat tämänhetkiset blogit, vai vaan toisen. Tällä hetkellä kun talous ei kestä kahden blogin ylläpitoa, ja mulla ei käytännössä ole edes tarvetta kahdelle blogille.
Aika näyttää, mitä tapahtuu.