Liikaa kaikkea, liian vähän sisältöä

Vastaa

Toissa päivänä julkaisin Vallun Aivojätelaitoksessa alla olevan tekstin, koska oon ihan tosissani pohtinu, että mun tarttis joko keksiä joku tulon lähde, tai sit leikata menoja, koska turhaan mä maksan kahdesta eri kotisivutilasta.

Tulevaisuudesta

Ideoitahan mulla on vaikka muille jakaa, mut vielä kun ne sais toteutettua, ni olis kiva.

Threadsissa, Ko-fissa ja Patreonissa joulukuussa jaoin yhden mun idean, jota oon pyöritelly pidemmän aikaa. Kyseinen päivitys alla.

Tässä ku oon tehny kokeilua Ko-fin, Patreonin ja Substackin välillä noin viikon verran, oon pohtinu et olisko se mahdollista perustaa joku kotimainen vastine kyseisille palveluille, joka olis vähän niinku em. palveluiden hybridi? Lähtökohtana siis tarjota kirjoittajille ja muille taiteilijoille mahdollisimman monipuolisesti tapoja tehdä taiteella rahaa.

Mitä mä haen takaa, on siis yksi palvelu, jossa lukijat vois lahjoittaa kertalahjoituksena, maksaa vain haluamastaan sisällöstä tai liittyä kuukausilahjoittajaksi.

Esimerkiksi Ko-fissa voi lahjoittaa haluamansa summan tai liittyä jäseneksi, Patreonissa voi ”ostaa” yhden haluamansa sisällön tai liittyä jäseneksi ja Substackissä voi liittyä jäseneksi (vai oliko se lahjoittajaksi, no joka tapauksessa).

Tähän samaan vois melkein kivuttomasti yhdistää ajatukseni palvelusta, jossa vois yhdellä kuukausimaksulla lukea haluamansa lehtien maksullisen sisällön. Mut koska itellä ei riitä tieto, taito, rahat saati mulla ei oo mitään hajua mistään yritystoiminnan pyörittämisestä, nää on vaan toiveajattelua ja todennäköisesti utopistisia ideoita, jotka tuskin koskaan realisoituu mihinkään suuntaan.

Toisaalta, jos joku on tarpeeks motivoitunu yrittämään jompaa kumpaa tai kumpaaki ideaa, ni saa käyttää vapaasti.

Mullahan ei siis ole tietoa, taitoa saati halua ruveta toteuttamaan tota, koska vaatis vähän liikaa sellaisia taitoja ja sellaista tietoa, jota mulla ei ole. Saa siis käyttää, jos haluaa, koska jos mä jäisin istumaan ton idean päälle, se jäis todennäköisesti toteutumatta.

Tulossa: Elämäntapatyötön(kö?)

Vastaa

Edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, et uutta kirjoitusta on tulossa ja hyvää vauhtia olenkin saanut sitä aloitettua; nyt ollaan menossa jo toisessa sivussa, ekalla sivulla kun ei hirveästi mitään asiaa ole.

Senpä vuoksi päätin, että julkaisen ensimmäisen sivun täällä blogissa, ja myöhemmin teen päätöksiä sen suhteen, miten sen kirjoituksen julkaisen, vai julkaisenko ollenkaan.

Viime vuoden aikana oon pohtinu todella paljon sitä, että pystynkö mä koskaan tekemään töitä just niinku joku Suomen hallitus ja muu yhteiskunta odottaa? Koko vuoden aikana tekemäni itsetutkiskelun ynnä muun perusteella on syytä olettaa, että tuskinpa. Oon tullu siihen tulokseen, että mä en oikeastaan sovi mihinkään porukkaan, ja että mun pitäis ehkä tehdä töitä yksin ja silloin, kun siltä tuntuu että pystyy.

Itsenäinen työskentely onnistuu kyllä, mutta se ei onnistu, että tekis töitä silloin kun sattuu olemaan hereillä ja jaksamista. Tai ehkä onnistuis, jos olis mielenkiintoa ja inspiraatiota tehdä kirjoitusjuttuja, kun nämähän on hyvin pitkälti itsenäistä hommaa. Mut ei tällaisilla blogikirjoituksilla oikein itseään elätä, eikä varsinkaan sillä tahdilla, millä mä pystyisin töitä tekemään.

Mun pitäis tehdä jotain muutakin kirjoitusta, kuin vain horinoita omasta itestäni ja elämästäni, mut se inspiraatio kaikkeen muuhun kirjoittamiseen antaa odottaa itseään. On mulla ideoita vaikka muille jakaa, mutta se toteuttaminen jää syystä tai toisesta aina puolitiehen tai kokonaan väliin, mikä sit taas omalta osaltaan hankaloittaa luovan kirjoittamisen aloittamista, vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei taida olla. Sitä mä oon kans tuskaillu, et jos mulla on jotain kirjoitettavaa, niin hyvin usein se menee siihen, että mä en edes aloita sitä kirjoittamista sillon, kun mulla on idea ja inspiraatio, vaan jätän sen myöhemmäksi syystä X ja sit se idea unohtuu, inspiraatio katoaa.

Välillä se turhauttaa, mut oikeastaan se säästää siltä, että somet ja blogit ei tuu täyteen kaikkee roskaa, millä ei oo oikeastaan mitään tekemistä minkään kanssa tai mitään tarkoitusta ylipäätään. Oon sen verran perfektionisti, et kaikella pitää olla syy ja tarkoitus, että mä kehtaan jotain julkaista. Toki välillä on sit tullu sellaistakin julkaistua, joka ei täytä noita edellä mainittuja kriteereitä, mut sellaista se elämä välillä on.

Tänä vuonna mä kuitenkin aion tehdä sen verran itsetutkiskelua, että teen päätöksiä sen suhteen, suljenko molemmat tämänhetkiset blogit, vai vaan toisen. Tällä hetkellä kun talous ei kestä kahden blogin ylläpitoa, ja mulla ei käytännössä ole edes tarvetta kahdelle blogille.

Aika näyttää, mitä tapahtuu.

Uusi vuosi, vanha minä ja vanhat jutut

Vastaa

Tässä ollaan ehditty jo potkimaan vuosi 2025 käyntiin, joten vois kai tänne(kin) jotain kirjoitella ja samalla kokeilla tekstien jakamista Patreoniin, kun sellaisen lisäosan tähän blogiin löysin.

Mulla on jääny viime vuodelta useampi kirjoitus tekemättä tai kesken, ja tilannehan on se, että mulla ei oo inspiraatiota kirjoitella mitään ihmeellisyyksiä tänne, tai muuallekaan. Paljon olis asiaa, mut se ei hirveästi auta, jos mulla ei ole inspiraatiota kirjoittamiseen.

Oon mä vihdoinkin saanut aikaiseksi aloittaa yhden kirjoituksen, mut siinä voi mennä aikaa ennen kuin sen saa julkaisukelpoiseksi, joten henkeään ei kannata pidätellä jos odottaa jotain fiksua tuotosta. Vielä on paljon asioita auki, kuten esimerkiksi se, et kuinka pitkä (ja henkilökohtainen) siitä loppujen lopuksi tulee, et julkaisenko sen ilmaiseksi luettavaksi vai rahaa vastaan luettavaksi.

Tyhjyys -blogiin oon päivitellyt kuuntelemiani levyjä vanhaan tapaan, mut kun näit blogeja on nyt 2 kappaletta, niin tässä vaiheessa pitää miettiä et pitäisi vaan toisen, ja kaiken laittaisi vaan yhteen paikkaan. Mut se voi odottaa tonne vuoden loppuun, mulla on nyt paljon juttuja joita pitää pohtia, et ei oo mielen päällä ensimmäisenä kahden blogin yhdistäminen yhdeksi.

Eilen tuli (vaihteeksi) Facebookiin ja Threadsiin päivitettyä tällainen pieni tekstinpätkä:

Jossain mielenhäiriössä sitä on pohtinu useampaankin otteeseen, että alkais tekemään videoita ja harkitsemaan yritystoimintaa siinä samalla, mutta mitä enemmän asiaa pohtii eri näkökulmista, sitä enemmän oon sitä mieltä että helpommalla mä pääsen ku en edes harkitse.

Ei pää kestäis somen ilmapiiriä, jossa ei voi koskaan tietää, milloin päätyy Ylilaudalle tai Reddittii. Eikä pää kyllä kestäis sitä negatiivista palautettakaa.

Ja mitä yritystoimintaan tulee, ei siitäkään luultavasti mitään tulis, koska ei pää kestä minkäänlaista työtä. Eikä mulla ole inspiraatiota kirjoittaa mitään, vaikka aiheita olis vaikka millä mitalla.

Mutta eipähän tarvitse ainakaan stressata olemattomia.
Valtteri O. @ FB & @valtterioll @ Threads

Kaikkee tehdä pitäis, mut syystä tai toisesta inspis ja motivaatio hukassa, ja sen lisäks pitäis vielä tehdä paljon muitaki juttuja, jotka ehkä ja toivottavasti helpottais mun tulevaisuutta. Nykypäivää en usko et mikään enää pelastaa.

Aina on eka kerta

Vastaa

En tiiä, kuinka mones kerta tää nyt on, kun aloitan tämän blogin täysin alusta… Mut nyt voin aloittaa puhtaalta pöydältä jälleen kerran.

On mulla varmuuskopio olemassa niistä kirjoituksista, mitä mulla edellisellä palveluntarjoajalla oli, mut niissä oli kuvia, jotka eivät syystä X tai Y tulleet mukana, niin en parin yrityksen jälkeen jaksanut alkaa säätämään kuvia takaisin paikoilleen, koska en rehellisesti sanottuna edes muista, mitä kuvia oli missäkin artikkeleissa.

Mulla ei oo ollu mitään kirjoitettavaa pitkään aikaan, mut oon tällä hetkellä jaaritellu Googlen Docsiin, koska mulla on paljon asioita mielen päällä, ni on ainakin joku paikka mihin purkaa ajatuksia päästä. Tällä hetkellä julkaisen jaarittelujani kokeiluluontoisesti Ko-fissa, Patreonissa ja Substackissä, joten pientä summaa vastaan mun jaaritteluja pääsee lukemaan niin halutessaan.

Miksi rahaa vastaan? No, yksinkertaisesti siksi, koska tarvitsen rahaa ja tällä tavoin pidän huolen siitä, että ainoastaan henkilöt, jotka ovat aidosti kiinnostuneet siitä, mitä mun päässä liikkuu, pääsevät lukemaan niitä juttuja.

Linkit edellä mainittuihin palveluihin:

Valtteri Ollila @ Ko-fi
Valtteri Ollila @ Patreon
Valtteri Ollila @ Substack

Ensi vuoden alusta sitten vähintään yhteen noista yllä olevista palveluista rupean aktiivisemmin julkaisemaan mun jaaritteluja, koska tässä joulukuun aikana tarkoitus on testata, että mikä ajaa parhaiten asiansa mun käytössä.

Alkuun tuntuu, että Ko-fi ajais asiansa, mutta se selviää tässä seuraavien viikkojen aikana. Substackin tarkoitusta en oo vielä tällä hetkellä täysin sisäistänyt tai ymmärtänyt, mutta kai sekin jossain vaiheessa aukeaa. Patreon on tuttu, koska monet seuraamani YouTube -sisällöntuottajat käyttävät Patreonia erikoissisällön ynnä muun julkaisemiseen.

Tässä vaiheessa mulla nyt ei ollu muuta, joten seuraavaan kertaan!

Ei kirjoitettavaa, ei sisältöä

Vastaa

Oon päivitelly viime aikoina enemmän Facebook -sivua, Instagramia ja Threadsia kuin blogeja, koska mulla ei oo ollu oikeastaan mitään mistä kirjoittaa.

Motivaatiota olis kirjoittamiseen kyllä, mutta inspiraatio puuttuu joka sitten taas vaikuttaa asiaan siten, että motivaatiotakaan ei enää pidemmän päälle ole.

Kuvakaappaus kesken olevista kirjoituksista

Tuossa ylempänä kuvakaappaus keskeneräisistä kirjoituksista, ja oikeastaan mitään en osaa sanoa, että milloin vois yksikään noista olla valmis julkaistavaksi. Voi olla tämän vuoden puolella, tai sitten menee ensi vuoteen. Kirjoitusten otsikotkin saattavat muuttua tässä ajan mittaan.

Sen lisäksi, että olen yrittänyt etsiä kadonnutta inspiraatiota kirjoittamiseen, oon myös alkanut pohtimaan, et ehkä mun pitäis ruveta tekemään jotain, mistä sais vähä jotain rahaa. Ja nyt en tarkoita mitään 40h viikossa seitsemästä kolmeen -hommia, vaan jotain kirjoitushommia, mitä mä voisin ehkä tehdä kotona kelloa katsomatta, kun mulla nyt ei taaskaan toi vuorokausirytmi oo mikään maailman fiksuin tällä hetkellä.

Eilen (12.10.) menin nukkumaan joskus 10 vaille 5 aamulla ja heräsin 15 vaille 5 illalla, että siinä meni päivä iloisesti ohitse. Muutenkin viimeiset 2-3 viikkoa on menny siinä, et oon valvonu yöt ja nukkunu päivät.

Jollain oudolla tavalla mua on alkanu kiehtomaan ajatus, et alkaisin ensin ihan omaksi huvikseni kirjoittamaan jotain päiväkirjan tapaista vaikka Googlen Driveen, ja sit jos jotain mielenkiintoista on päivän aikana tapahtunu (mitä kyllä vahvasti epäilen), ni sitten vois sen ehkä julkaista blogikirjoituksena.

Toinen juttu, mikä on jälleen kerran ruvennu kiinnostamaan, on joku… Vlogaaminen? Vai mikskä sitä nyt vois kutsua, ku selittää vaa kameralle jotai mitä mieleen tulee sen kummemmin suunnittelematta etukäteen, et mitä sinne suoltaa. Mut sit mun pitäis päättää, et julkaisenko mä ne videot TikTokkiin, Faceen ja Instaan, vai jonnekin muualle.

Joka tapauksessa, jotain ”työtä” mun on keksittävä, että ei tarttis ens vuoden alusta olla pelko perseessä, että joutuuko kuntouttavaan työtoimintaan tai johonkin muuhun vastaavaan, koska sellainen ei mua nappaa yhtään vaikka pari vuotta sitten tuli oltua sellaisessa toiminnassa mukana. Tuloja mä kuitenkin tarttisin, koska pitää menoja kattaa, ja mielellään tekis rahaa sellasella jutulla, mitä tykkää tehdä, kuten esimerkiks mä tykkään kirjottaa.

Mutta saa nyt nähdä, ja toki toivotaan parasta, että se inspiraatio kirjoittamiseen tulis ennemmin kuin myöhemmin. Ensi viikon perjantaina on mun synttärit, ja mä luulen että sekin päivä tulee menemään samalla tyylillä kuin tää kuukausi ylipäätään, eli nukun ilosesti onneni ohi ja herään illalla siihen, kun on kymmeniä viestejä ja kourallinen puheluita tullu.

Synttäreitä ja lahjoja

Vastaa

Mulla on synttärit kuukauden kuluttua, ja eilen tuli ensimmäinen kysymys, että mitä haluaisin synttärilahjaksi. Näin kolmekymppisenä on vaan vaikee keksiä mitään, mitä vois tarvita. Kaikkee kyl haluu.

On mulla kyl vaikka mitä, mitä pitäis ostaa, mut mikään niistä ei oo sellanen mikä ei vois odottaa siihen asti et itellä on varaa. Kuten esimerkiksi pyykinpesukone tai Playstation 5. Noiden edellä mainittujen lisäksi suunnitelmissa on ostaa Xbox Series X ja Nintendo Switch, päivittää kesällä ostamaani koneeseen uudet osat ja niin edelleen, mut vielä toistaiseksi mihinkään noista ei oo ollu varaa. Mut toivottavasti joku päivä. Autokin olis kiva, mut ei oo varaa ylläpitää sitä. Toisaalta olis kiva jos mulla olis nk. ”kiinteä” nettiyhteys, vaikka ei tossa nykyisessä mobiililaajakaistassakaan oo valittamista, toiminu tän pari vuotta moitteetta.

Ostoslistalla tällä hetkellä kourallinen puhelimia, uus tabletti, pelejä ja keikkalippujaki pitäis ostaa useampi kappale. Mut kaikki mä pyrin ostamaan ennemmin tai myöhemmin ihan omalla rahalla.

Toki mun pitäis ensin ruveta tienaamaan rahaa, mut tällä hetkellä ei oo mitään motivaatiota ruveta edes miettimään et miten sitä rahaa sais tienattua mahdollisimman vähällä vaivalla. Ja allekirjoittaneen kohdalla se vaatis sitä, et ensin olis motivaatiota ja inspiraatiota tehdä jotain luovaa hommaa, jos sillä sais vaikka tienattua rahaa ja niin edelleen.

Sitä mä vaan mietin, et miks syntymäpäivät on aina niin vaikeita, ku pitäs muka miettimällä miettiä, että mitä aikuisten oikeasti tarttis ja haluais.

Periaatteessa helpompaa olis kun ei haluais mitään.

Saanen esitellä: Vallu Wrestling

Vastaa

Oon jo pidemmän aikaa ajatuksen tasolla pyöritellyt ajatusta, että kokeilen (ainakin toistaiseksi) tehdä sisältöä showpainista, ja vihdoin ja viimein oon ainakin saanut jotain alkuun.

Näin kun vuosi osana FCF Wrestlingin porukkaa on tullut täyteen, on todennäköisesti ihan hyvä idea ruveta kokeilemaan, jos sais aloitettua jotain sisällön tuottamisen tapaista. Aikaa ei toki oo kuvaamiseen juurikaan, eikä mulla oo mitään puhelinta kummempaa kalustoakaan, mut parhaani mukaan yritän tehdä asioita ja astua mun mukavuusalueen ulkopuolelle.

Tännekin jotain tekstejä ja kuvia saattaa ajan mittaan ilmaantua, mutta mitään en lupaa. Aktiivisempi tulen joka tapauksessa olemaan Instagramissa ja Threadsissa, sekä tätä vähemmän todennäköisesti Tiktokin puolella, koska en usko että innostun kuvailemaan mitään vlogeja tai vastaavia showpainitapahtumista tai tapahtumapäivistä, ihan vain senkin takia kun tapahtumapäivinä mulla ei ole sellaiseen aikaa, sen jälkeen kun show alkaa.

En toki voi sanoa ”ei tule koskaan tapahtumaan”, jos vaikka innostuiski kuvaamaan Tikeditokediin videoita jne.

Linkit someihin:

Mut joo, taas uus idea meikäläiseltä, ja todennäköisesti oon jopa aktiivisempi tän projektin kanssa, kuin jokunen aika takaperin mainostamieni keskustelualueiden kanssa (en oo niiden asentamisen jälkeen oikein jaksanut edes kiinnittää niihin huomiota tai käyttää niihin aikaa). Ja oli mulla vissiin jotain muitakin hienoja ideoita, mut eipä niitäkään oo käyny mielessä jatkaa eteenpäin.

FB-sivukin on, mut sitä en hirveästi, jos ollenkaan, päivittele. Riippuu varmaan hitusen tuulen suunnasta, mielialasta ja omasta yleisestä jaksamisesta.

Ei otsikkoa, osa II

Vastaa

Ei otsikkoa -postaukset ovat kokoelma lyhyitä blogipostauksia, joille en jaksa tai halua syystä tai toisesta tehdä omaa postausta. Jokainen löytyy omalta sivultaan, joten lukeminen on helppoa ja vaivatonta.

Sisältö

Vierivä kivi ei sammaloidu

tilt shift lens photography of stone — Photo by Pixabay on Pexels.com

Tällä kertaa kokeilen tällaista hieman pidempää postausformaattia, jossa on useampi käsiteltävä aihe ja jokainen on, kuten varmasti jo huomasitte, omalla sivullaan. Tämän mahdollistaa WordPressin Gutenberg -lisäosa. Onneksi löysin kyseisen ominaisuuden WordPress.comista, ja eräänä kauniina päivänä sitten keksin kokeilla, että jos sais saman itse hostatulle blogillekin.

Ja saihan sen.

Mutta itse asiaan!

Mä maksan yli 100 euroa vuodessa tyhjyys.fi -domainin takana olevasta kotisivutilasta (en kyllä yhtään ymmärrä, mihin tarviin 25gt tilaa mut näillä mennään vielä tää vuosi) ja siihen sit toki domainin vuosimaksu joskus… En edes muista milloin se oli, mut ei oo tärkeetä tässä vaiheessa.

Pitkään olen tuskaillut, että mitä mä sille keksin, kun mä en käytännössä tarvi kahta domainia, enkä kahta kotisivutilaakaan (mulla on vielä Kapsi Internet-käyttäjät ry:n kautta kotisivutilaa, joka kuuluu mun jäsenyyteen), mut sit taas toisaalta mä en haluais luopua siitä kun ei koskaan voi tietää mitä keksii.

Toistaiseksi keksin, et voin ns. ”huoletta” leikkiä halutessani erilaisilla softilla, kuten esimerkiksi phpBB ja tämä WordPress, joten ainakin toistaiseksi kaikki on hyvin, kunhan jaksaa vain jaksaa paneutua lisäpalikoihin ja on uskallusta lähteä tutustumaan uuteen (tai tulla uudestaan tutuksi vanhan kanssa).

Juuri tällä hetkellä mä olen ainakin joiltain osin tyytyväinen siihen, mihin asti olen päässyt lyhyessä ajassa (huomenna tulee viikko siitä, kun aloitin näiden juttujen kanssa värkkäämisen), mut oman jaksamisen mukaan tässä meen että en esimerkiksi tiedä, milloin yllä linkattu foorumi on avoinna, jos nyt koskaan pääsen sellaiseen tilanteeseen, että olen tyytyväinen kaikkeen siellä.

Ja tuli sitä asennettua toinenkin foorumisofta, kun tota tilaa tosiaan on ”hieman” liikaa. En usko, että tää toinen foorumi tulee mitenkään isossa roolissa olemaan näissä mun säätämisissä ynnä muissa, mutta kunhan nyt tutustun uudestaan myös SimpleMachines Forumin toimintaan, koska saattanut tässä vuosien mittaan muuttuakin radikaalisti siihen nähden, mitä oli kun käytin viimeksi.

Mun ei kuitenkaan pitäny tehdä yhtään mitään mikä liittyis tietokoneisiin tai sosiaaliseen mediaan tai ylipäätään mihinkään, mut kas kummaa miten kävikään. Mä en vaan pysty olla yksinkertaisesti sekuntiakaan ilman että on jotain tekemistä, vaikka kirjoitettavaa ei löytyiskään.

Tyhjyys -blogia käytän lähinnä kaikenlaisen aivojätteen oksentamiseen, ja siinä sivussa kuten jo mainitsin, uusien lisäosien kokeilemiseen, jotka mahdollisesti voisivat olla hyödyllisiä tämän blogin käytössä.

Ikuisena pohtijana ja ajattelijana sitä vaan ei voi olla miettimättä, et miten pitkälle mun rahkeet riittää. Saisinko mä vihdoinkin jotain aikaiseksi, joka ehkä tois jotain rahan tuloakin mulle, vai jääkö taas yksi (tai useampi) idea pyörimään jonnekin takaraivoon kunnes heitän kuvaannollisen pyyhkeen kehään ja luovutan.

Aika näyttää.

Sivut: 1 2 3

Mielenkiinnon kohteeni showpaini on

Vastaa

Artikkelikuva: Akseli Vaheristo

Oon ollu showpainista kiinnostunu enemmän ja vähemmän 2000 -luvun alusta lähtien, ja seurannut enemmän WWE:tä kuin mitään muuta promootiota. No, 2022 syys-joulukuussa kävin kaverin kanssa FCF Wrestling -organisaation tapahtumissa ja 2023 huhtikuusta lähtien olen ollut osa FCF:n tapahtumia järjestävää yhdistystä.

Koska mulla on paljon ideoita ja niin edelleen, olen yrittänyt kehitellä ideoita sen suhteen, miten voisin hyödyntää käytettävissäni olevia resursseja, että toisin organisaation tapahtumia enemmän esille omalla panoksellani. Tapahtumista otettuja kuvia olen jakanut Instagramissa ja Facebookissa, mutta koko ajan on ollut takaraivossa ajatus, että jotain puuttuu. Sitä mä en vaan tiedä, että mitä tai mikä.

Yksi ajatus oli, että olisin käytettävissäni olevien resurssien puitteissa perustanut FCF Wrestlingin faneille oman keskustelualueen, mutta… En tiedä. Ehkä aika on ajanut niiden ohi. Facebook -ryhmän perustin, mutta sitä pitäis vähä ehkä markkinoida tai sitten vaihtoehtoisesti miettiä jotain, mikä saattaisi houkutella ihmisiä sinne.

FCF Wrestlingin painija Katve soittaa suutaan yleisön edustajalle — Kuva: Akseli Vaheristo

Toinen ajatus oli, että loisin showpainisisällölle oman FB -sivun ja jakaisin sinne sitten kuvia, mutta se on vielä kypsymässä koska en oikeastaan koe siinä olevan mitään järkeä, kun tapahtumista julkaistaan kuvapostaukset kuitenkin kotisivuilla, että spämmäisin sitten jonkun FB -sivun (ja/tai siihen liitetyn IG-tilin) täyteen suurin piirtein samoja kuvia.

Kaikki tää olis paljon helpompaa, jos mulla pää toimis normaalisti, ja sais kaiken turhan (ja ei-niin-turhan) vaa ulos ilman sen kummempia jahkailuja.

Mut lopputulos on aina se, että mä en saa ainakaan tällä hetkellä mitään aikaiseksi.

Yksinäinen tiimipelaaja

Vastaa

Mä olen enemmän ja vähemmän sellainen ihminen, et mä oon parhaimmillani tiimipelaajana vaikka selviän myös ihan kohtuullisen hyvin yksinkin. Tosin aina, kun mulla on joku mukamas hyvä idea, mä en saa sitä yksin toteutettua ja jos haluaisin jonkun hyvän porukan mun ympärille, sellaista ei oikein tahdo löytyä.

Esimerkiksi tälläkin hetkellä mulla on paljon ideoita, joiden toteuttamiseen mun oma tieto ja taito ei riitä, joten mä tarttisin ihmisiä mun ympärille tekemään niitä juttuja, joita mä en osaa.

Otetaan niistä mun ideoista ensin käsittelyyn joku videoiden kuvaaminen sosiaaliseen mediaan. Alkuun luultavasti riittäisi se, että mä kuvaisin vaa puhelimella jotain random juttuja jonneki Instagramiin ja ehkä TikTokkiin, mut sit jossain vaihees todennäköisesti pitäis alkaa tekemään kaikenlaisia hienoja editointeja ynnä muita videoihin, ettei kaikki olis keskenään samanlaisia. Mä en tajua videoeditoinnista yhtään mitään, ja mun konetta ei oo tarkoitettu edes yksinkertaisiin videoeditointijuttuihin, ni se rajoittaa.

Mut mä en taas tykkää tai saa aikaseks kuvata itseäni, niin pitäis olla kuvaaja tai ehkä jopa kaks. Oon jo kyl tullu siihen lopputulokseen, et ehkä se on parempi heittää ainakin toi ajatus mappi ööhön ja tarjota jollekin toiselle, jolla on enemmän resursseja ja intohimoa asiaa kohtaan.

Toinen idea liittyis musiikin tekemiseen, mut mulla ei oo varaa tai resursseja siihen, kun puuttuu rahat joilla ostais rumpusetin ja vuokrais treeniksen. Siihenkin liittyis toi videoiden tekeminen, mut mua ei kiinnosta opetella rumpusetin mikittämistä ja omien biisien tekemistä tietokoneella, kun ei äo tai mielenkiinto sellaiseen riitä. Ehkä musta joku tuottaja vois tulla, mut ammattimuusikkoa tuskin ku ei kädet kestä edes tiskaamista.

Kolmas idea liittyis tähän, mitä nytkin teen, eli kirjoittamiseen. Mut tällä hetkellä sekin on lähinnä vaa sellanen ajatus, et ehkä jonain päivänä. Ei mulla oo oikeastaan inspiraatiota mihinkään mikä vaatisi niin sanotusti ammattimaista kirjoittamista. Ehkä mä yritän kehitellä jotain showpainin ympärille, ennen kuin mä taas vaihteeksi luovutan kaikkien ideoiden suhteen ja jätän kaiken mitä mulla on, roikkumaan.

Joku idea pitäis vielä saada muutettua rahaksi, mut no jaa… Saa nähdä.

Välillä tuntuu siltä, et ehkä mun on vaa tarkoitus tuhlata mun potentiaali jossain sellaisessa hommassa, missä se menee hukkaan.